Etusivulle
Caddie maailmalla
Golfin opetusnurkkaus
Ensiapu
Otteita artikkeleista
Caddie Magazine mediakortti
Caddie Magazinen jakelupisteet
Toimituksen yhteystiedot
Ajankohtaista
Punaniska
Anna palautetta
Tilaa lehti suoraan kotiisi
Caddien suosittelemia linkkejä





Thaimaan ensimmäinen golfkenttä valmistui 1924 Siamin lahden rannalle, Hua Hinin rantakaupunkiin noin 200 km:n päähän Bangkokista. Tämän jälkeen golf oli Thaimaassa vuosikymmeniä vain harvojen ja valittujen etuoikeus. Tästä kertoo hyvin se, että 80 % thaimaan golfkentistä on rakennettu vasta 1990-luvulla, jolloin maan talouskasvu oli huipussaan. Kenttiä Thaimaassa on tänä päivänä jo yli 90, joten maata voi hyvällä syyllä kutsua golfparatiisiksi. Kentät ovat layoutiltaan ykkösluokkaa, sillä on niitä suunnittelemassa ollut joukko maailman eturivin kenttäarkkitehteja ja golfin legendoja, kuten esimerkiksi Robert Trent Jones Jr, Jack Nicklaus ja Gary Player.

Golfkierros Thaimaassa on hyvinkin erilainen kokemus kuin kotoisimmilla Euroopan kentillä. Suurin ihmetyksen aihe ensimmäistä kertaa Thaimaaseen matkaavalle on varmasti klubien pihapiirissä iloisesti hymyilevät caddiet. He ovat klubien palkkaamia ja vaatettamia vähintään 21-vuotiaita nuoria naisia. Toki joukkoon on saattanut eksyä myös jokunen hieman vanhempikin rouva, ja joillakin klubeilla saattaa caddienä olla myös poikia. Pohjoisen vierailijalle saattaa caddie-pakko aluksi tuntua hieman kiusalliselta, jos siihen ei ole tottunut tai jos oma peli tuntuu hävettävän takkuiselta. Caddiet ovat kuitenkin ammattitaitoisia ja osaavat etiketin ja työnsä.


Lamna

Kaikki Chiang Main neljä kenttää sijaitsevat alle tunnin ajomatkan päässä kaupungista. Vanhin niistä on vuonna 1975 valmistunut ja golfkenttien keski-ikää hyvää vauhtia lähestyvä Lamna Golf Club. Vaikka kentällä on 27 reikää, on se kuitenkin alueen kentistä vaatimattomin. Puiden reunustamat väylät tarjoavat golfarille tervetulleiden varjopaikkojen lisäksi sopivassa määrin myös vaikeutta. Lähes kolmenkymmenen vuoden ikä takaa myös sen, että kenttä on aina hyvässä kunnossa. Lamna Golf Club on yksi Thaimaan monipuolisimmista ja perhekeskeisimmistä golfklubeista, sillä sieltä löytyy uimaltaan lisäksi myös hevostallit, ampumarata ja sulkapallokentät.


Green Valley

Seuraavia kenttiä Lamnan jälkeen saatiinkin Chiang Maissa odottaa aina vuoteen 1990. Silloin valmistuivat Green Valley Golf Club ja Chiang Mai Lamphun. Molemmat kentät ovat ehdottomasti pelaamisen arvoisia. Green Valley on kentistä ainakin pituutensa puolesta haastavampi, sillä takimmaisilta tiimerkeiltä pelattuna tälle Robert Trent Jones Jr:n piirustuspöydällä syntyneelle kaunottarelle kertyy mittaa 7177 jaardia, joka metreiksikin muutettuna antaa karskit lukemat. Kenttä on myös hyvin bunkkeroitu, ja kun vesi tulee peliin vielä lähes jokaisella väylällä, tarjoaa se vastuksen myös taitavimmille lajin harrastajille, heti 550 metrisestä ykkösväylästä alkaen.


Lamphun

Chiang Mai Lamphun vaatii tarkkuutta, sillä väyliä reunustava ja paikoin tiheäkasvuinen aluskasvillisuus ja aikuinen puusto vaativat veronsa. Kenttää ympäröivän tiheän trooppisen kasvuston peittämät vuoret luovat varsinkin aamuisin kentälle viidakkomaisen tunnelman. Aurinko etsiytyy aamu-usvan takaa kuitenkin esiin jo ennen puoltapäivää ja saa hien virtaamaan poskipäille varsinkin silloin, jos edessä etenevä viiden Japanilaisen ryhmä caddieneen ei pysty pitämään pelirytmiä yllä. Yksi thaimaalaisen golfin kummallisuus on muuten se, että maassa on sallittua pelata viiden tai kuuden pelaajan ryhmissä.

Yksi kentän vaikuttavimmista väylistä on etulenkin lopettava par nelonen. Avaus on tällä kentän vaikeimmaksi rankatulla väylällä saatava hyviin asemiin, jotta laajan vesiesteen takana olevaa viheriötä pääsisi lähestymään riittävän nostavalla mailalla. Oman mausteensa lähestymislyöntiin antaa pienessä saaressa kasvava yleensä pallon ja viheriön väliin jäävä puu. Viheriön takana vaanivat myös valkoiset out-of-bounds -paalut.


Royal Chiang Mai

Keskittymistä pelaajalta kaipaa myös Chiang Main neljäs kenttä, Royal Chiang Mai. Tämä viisinkertaisen British Open voittajan Peter Thompsonin suunnittelema kenttä on valmistunut vuonna 1996. Vaikka kenttä on hieman avoimempi kuin Green Valley tai Lamphun, on avausten syytä olla täälläkin tarkkoja. Layoutiltaan kenttä on miellyttävä ja kumpuilevassa maastossa mutkittelevia väyliä reunustaa tiheä ja trooppinen metsä. Royal Chiang Main "kuninkaallisten" väylien joukkoon ei ole eksynyt yhtään huonoa väylää. Parhaiten vuorten läheisyyden täällä pohjoisessa huomaa normaalia pitempään viheriöillä viipyvän kasteen.


Bhumibol Dam

Noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Chiang Maista etelään, Takin provinssissa, sijaitsee vuonna 1968 rakennettu Bhumibol Dam'n golfkenttä. Kentän nimi viittaa siihen seikkaan, että se sijaitsee entisen kuninkaan mukaan nimetyn padon rinteillä. Tämä upeiden maisemien ympäröimä kenttä tarjoaa kaltevine väylineen sekä nostettuine tiialueineen vierailijalleen monipuolisen ja nautittavan kierroksen. Myös kentän yli kolmekymmenvuotinen historia luo kierrokselle oman tunnelmansa.



Chiang Rai

Chiang Main vehreälle ja kauniille alueelle matkaavan golfarin on syytä harkita myös muutaman päivän pelimatkaa parinsadan kilometrin päässä lähellä Myanmarin ja Laosin rajaa oleville Chiang Rain kentille. Varsinkin Chiang Rain keskustasta 15 minuutin ajomatkan päässä sijaitseva Santiburi Country Club on kokemisen arvoinen. Tämä Robert Trent Jones Jr:n vuonna 1993 suunnittelema luomus on rankattu monessa yhteydessä Thaimaan parhaaksi kentäksi ja sitä pidetään myös yhtenä Kaukoidän kauneimmista. Kentän lukuisat vesiesteet ja bunkkerit tekevät siitä haastavan ja varsinkin sen viimeinen väylä ottaa miehestä mittaa oikein toden teolla.

Toinen Chiang Rain kentistä on pari vuotta Santiburin jälkeen valmistunut Waterford Valley, joka on nimensä mukaisesti lukuisten vesiesteiden värittämä. Pohjoisessa kenttää vartioiva ylväs vuorijono täydentää väylien kauneuden.


Golf Thaimaassa

www.aurinkomatkat.fi
www.thaigolfer.com
www.thaigolfguide.com
www.thailandgolfparadise.com



Teksti ja kuvat: Juha Taskinen
Caddie Magazine 5/2003