Ranska tarjoaa golfmatkailijalle runsaasti elämyksiä. Atlantin aalloista kohoavat kalliot, Pyreneiden vuorijonot ja vanhat lehtipuumetsät kätkevät syleilyynsä toinen toistaan upeampia kenttiä, joiden ääriviivat ovat piirtyneet maailman arvostetuimpien kenttäarkkitehtien piirustuslaudoille. Ja koska on kysymys Ranskasta, nautinnot eivät rajoitu pelkästään hyväkuntoisten kenttien kauneuteen. Palvelu klubeilla on ensiluokkaista ja ruoka vieläkin parempaa. Maakuntien omat viinit sekä keittiöiden herkut ovat omiaan viimeistelemään unohtumattoman golfloman. Lukemattomat viinitilat, keskiaikaiset linnat ja aurinkoiset hiekkarannat ovat tervetullutta vaihtelua golfille. Ranskan matkailutoimisto, Maison de la France, on panostanut voimakkaasti nimenomaan golfin markkinointiin. Useimmasta maakunnasta - joita Ranskassa on 22 - on olemassa oma, tyylikäs ja selkeä golfesitteensä. Niistä matkailija löytää vaivattomasti alueen kaikki kentät osoitteineen, yhteystietoineen ja ajo-ohjeineen. Luonnehdinnat kentistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista on helppo lukea yksistä kansista. Lähin Ranskan matkailutoimiston konttori sijaitsee Tukholmassa, josta esitteitä ja materiaalia voi maksutta tilata. Vaihtoehtoisesti sen voi noutaa itsekin, jos matka Eurooppaan kulkee Ruotsin läpi. Näin voi kätevästi suunnitella lomareittinsä oli suuntana sitten Normandia, Champagnen maakunta tai aina niin kiehtova Ranskan Riviera. Golfpassi Ranskan matkailumyönteisyyttä kuvastaa myös maassa käytössä olevat golfpassit. Usealla alueella on oma golfpassinsa ja niiden ideana on tarjota edullinen vaihtoehto pelaamiseen eri kentillä. Passin voimassaoloaika vaihtelee alueittain, mutta yleisimmin käytössä on 21:n päivän passi, joka oikeuttaa pelaamaan viidellä eri kentällä. Golfmatkailijalle passi on taloudellisesti perusteltu hankinta, sillä sen kautta greenfee-hinnat jäävät alle 40 euron. Samaa voisi kokeilla Suomessakin. Golfpassi olisi oiva tapa lisätä kotimaan golfmatkailua. Yksi Euroopan suurista Ranskan esiinmarssi yhdeksi Euroopan johtavaksi golfmaaksi on tapahtunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Nykyisin maassa on reilut 500 kenttää, mikä on neljänneksi eniten Euroopassa heti Englannin, Saksan ja Skotlannin jälkeen. Matkailijalle kenttiä riittää siis pelattavaksi useammallekin visiitille. Vaikka golf rantautuikin Ranskaan jo 150 vuotta sitten, otti laji todellisen harppauksen eteenpäin vasta 1980-luvun nousukauden myötä. Lajin harrastamisesta tuli muotia ja maahan rakennettiin muiden maiden tapaan uusia osakeyhtiöpohjaisia kenttiä. Mutta toisin kuin useissa muissa maissa, Ranskassa keskityttiin myös golfin markkinoimiseen koko kansalle. Laji nähtiin hyvänä liikuntamuotona, joka palvelee kaikkia, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Golfin ansioiksi laskettiin vielä sen parantava vaikutus sitä harrastavien henkiseen hyvinvointiin. Valtiovallan positiivisella suhtautumisella Ranskaan rakentui lukuisia kaikille avoimia kenttiä, joilla pelaaminen ei rasittanut lajista innostuneiden kukkaroita. Golf arkipäiväistyi ja sen elitistinen leima rapisi siinä määrin, että tänä päivänä maassa on jo yli 325 000 rekisteröityä harrastajaa. Naisiakin Ranskan viheriöillä on saman verran kuin meillä Suomessa pelaajia yhteensä. Lisäksi avoimilla golfkentillä käy pelailemassa lukematon määrä lajin tulevia taitajia, joita ei vielä ole rekisteröity varsinaisiksi harrastajiksi. Muutama ammattipelaajakin on löytänyt Ranskasta tiensä maailman huipulle. Ensimmäinen heistä on monelle varmasti tuntematon aikansa suuruus Arnaud Massy. Hän yllätti vuoden 1907 The Open voitollaan mm. J-H Taylorin ja Tom Vardonin ja hänestä tuli ensimmäinen ei-brittiläinen Open voittaja. Hän on edelleenkin ainoa major-turnauksen voittanut ranskalainen. Nykypelaajista tuota saavutusta lähimpänä ovat olleet Jean Van de Velde ja Thomas Levét, mutta lopulta pokaali on matkannut muualle. Van de Velden tunarointi ja triplabogi The Openin viimeisellä reiällä Carnoustiessa vuonna 1999 on jäänyt pysyvästi golfin folkloreen. Ensimmäiset kentät Ranskan golfhistoria on Manner-Euroopan vanhinta. Ensimmäinen Brittein saarten ulkopuolelle valmistunut kenttä rakennettiin nimittäin Ranskaan, Paun pikkukaupunkiin vuonna 1856. Paun jälkeen uutta kenttää saatiin Ranskassa odottaa yli kolmekymmentä vuotta. Se valmistui viimein matkailijoiden suosimaan Biarritzin lomakohteeseen vuonna 1888. Maan kolmanneksi vanhin kenttä Golf de Dinard, rakennettiin Bretagnen rannikolle vuonna 1890. Ranskan Rivierakin sai omansa, kun Cannes-Mandelieun kenttä valmistui vuonna 1891. Aluksi golf oli pelkästään ranskassa asuvien brittien sekä saarilta tulleiden matkailijoiden suosiossa, mutta ennen pitkää siitä tuli yläluokan uusi kiinnostuksen aihe. Olympiavoittajat Mielenkiintoinen vuosiluku Ranskalaisessa golfissa on vuosi 1900. Pariisi isännöi tuolloin maailmannäyttelyn ohella historian toiset nykyaikaiset olympialaiset. Yksi lajeista oli golf, joka oli olympialaisissa mukana ensimmäistä kertaa. Golfin olympiamitalit ratkottiin vuonna 1896 valmistuneella Golf de Compiégne'n kentällä, noin 80 km Pariisista koilliseen. Ensimmäisenä päivänä pelattiin miesten paremmuudesta 36 reiän lyöntipeli. Osallistujia oli 12 ja ensimmäisen golfin olympiakullan voitti USA:n Charles Sands. Ranskan golfin isäksikin tituleerattu Pierre Deschamps oli kymmenes. Vuoden 1900 kisoihin pääsivät mukaan ensi kertaa myös naiset. He pelasivat toisena päivänä oman yhdeksän reiän kilpailunsa, jonka voittajaksi selvisi niinikään Amerikasta kotoisin oleva Margaret Abbott. Paras ranskatar, Mrs. Froment-Meurice, oli neljäs. Golf oli olympialajina vielä vuoden 1904 kisoissa St. Louis'ssa. Eurooppalaisia ei tuolloin ollut mukana, joten mitalit jaettiin amerikkalaisten ja muutaman kanadalaisen kesken. Golfin tie olympialajina katkesi Lontoossa 1908 golfin pyhätön, The Royal & Ancient Golf Club of St Andrewsin painostuksesta. Aika näyttää nähdäänkö lajia tulevaisuudessa uudelleen olympiarenkaiden alla. Lanquedoc Roussilon Yksi mielenkiintoisimmista Ranskan maakunnista on välimeren mutkittelevaa rantaviivaa nuoleskeleva Lanquedoc Roussillon Etelä-Ranskassa. Maakunta ulottuu etelässä aina Espanjan rajalle saakka ja sen keskuksena on 275 000 asukkaan Montpellierin yliopistokaupunki. Alueella on yhteensä 21 golfklubia ja 27 toinen toistaan upeampaa kenttää, joissa neljässätoista käy alueen oma golfpassi. Passin hinta on noin 175 euroa ja se on voimassa 21 päivää. Passi mahdollistaa myös saman kentän pelaamisen kahtena peräkkäisenä päivänä. Seuraavassa kuusi passin hyväksyvistä kentistä. Asterixin jälkeen Modernin golfin juuret ovat tukevasti Skotlannissa, mutta Euroopan mantereella pelattiin samoihin aikoihin monia samantyylisiä pelejä. Yksi niistä oli "Chole", jota pelattiin Ranskassa jo 1300-luvulla. Sitä pidetään yhtenä golfin kantamuodoista. Cholea pelataan niityllä tai pellolla ja pelissä lyödään mailalla kananmunan muotoista puupalloa. Tarkoitus on saada pallolla osuma maalin, jona toimii yleensä jokin pellon laidalla kasvava puu, läheinen ladonovi, tien vieressä oleva tolppa tai vastaava. Mutta toisin kuin golfissa, Cholessa pelaajat voivat ajoittain lyödä myös vastustajiensa palloa. Siksi peli onkin usein nähty eräänlaisena golfin ja maahockeyn sekamuotona. Vuosituhannen puolenvälin jälkeen pelattiin Ranskassa peliä nimeltä "Jeu de mail". Se on paljolti golfin kaltainen peli ja joidenkin historioitsijoiden mielestä se on varsinainen golfin esiaste. Useammat historioitsijat ovat kuitenkin eri mieltä, sillä vaikka "Jeu de mail" säännöiltään ja etiketiltään muistuttaakin golfia, ei se sitä kuitenkaan ole. Syy on yksinkertainen: pelissä ei tunneta reikää. Linkkejä: www.sunfrance.com, www.golfeurope.com, www.maison-de-la-france.com, www.ffg.org, www.ecs.net/golf/France     > Kentät