Sujahdan pehmeän pilvihunnun sekaan laskeutuessani kohden laakson pohjaa Ramsaun ylängöltä, missä majapaikkamme Hotelli Savisalo sijaitsee.  Pilvet verhoavat laakson varhain aamulla vaippaansa, mutta ei aikaakaan, kun ne hälvenevät juosten kohden ylärinteitä kilpaa lämpömittarin neulan kanssa. Pian sinitaivasta vasten jo piirtyy upea Dachstein -vuoren silhuetti.  Savisalon salaisuus Itävalta on luotu aktiivilomaa varten. Maan alppiseudut tarjoavat monipuoliset harrastusmahdollisuudet hulppeissa maisemissa. Viehättävät patikkapolut, mainiot retkeily- ja maastopyöräilymaastot, maalaukselliset maisemat sekä postikorttimaisen pittoreskit alppikylät alhaalla laaksoissa sekä kukkameren taakse piiloutuvat tirolilaistalot nostavat väkisin hymyn turistin suupieleen. Näissä maisemissa olisi suorastaan synti jäädä paikalleen makaamaan. Luonto kutsuu huomaansa viihtymään. Itävaltalaiset ovat ymmärtäneet liikuntabisneksen suomat mahdollisuudet jo vuosikymmeniä aiemmin. Turismiin on alppiseudulla panostettu ja se näkyy erinomaisessa kunnossa olevien liikuntapaikkojen monipuolisuudessa. Ei niin pientä kylää, ettei sieltä löytyisi omaa uimahallia tai omaa merkittyä vaellusreitistöä. Golfkenttiä on myös ripoteltu pitkin laaksojen pohjia ja vuorten rinteitä golfturistin mielestä juuri sopivasti, eivätkä matkat kentille muodostu koskaan pitkiksi. Caddie matkusti tänä suvena Itävallan vihreään sydämeen, kuten Steiermarkin provinssi itseään nimittää. Majapaikaksi löysimme suomalaisten suosikiksi nousseen Landhaus Savisalon. Heikki ja Sabine Savisalo ovat hellineet suomalaisturisteja Ramsaun ylängöllä sijaitsevassa hotellissaan muutaman vuoden ajan. Niin mielellään kuin Savisalon salaisuutta hellisi, on se kuitenkin kerrottava eteenpäin silläkin uhalle, että golfarit kansoittavat hotellin tyvestä kattoon tulevina suvina. Itävallassa osataan hemmotella turisteja pitkillä illallisilla ja tämä taito osataan myös Savisalossa. Kolmen ruokalajin gourmet-illallinen saattelee vieraat yöpuulle urheilun parissa kuluneen päivän jälkeen unelmoimaan seuraavan päivän haasteista. Ja niitähän riittää. Dachsteinin alueella on merkittyjä vaellusreittejä peräti 770 kilometriä, ja ne vaihtelevat tasangoilla etenevistä reiteistä aina vaativiin, alansa taitureille tarkoitettuihin kletterstiege -seinämiin. Itse asiassa Ramsau ja Dachsteinin jäätikkö ovat niitä harvoja paikkoja, joissa satunnainen turisti pääsee seuraamaan lähes vierestä, kun hurjapäiset vuorikiipeilijät kapuavat ylös pitkin kohtisuoria kallioita. Jäätikkövaellus vaihtuu näppärästi seuraavana päivänä lumoavan kauniiseen reittiin ja vaellukseen Steiermarkin suurinta vesiputousta seuraten. Monipuolisuus on eittämättä alueen valtti. Nuoret ja nuorenmieliset pääsevät mm. kokeilemaan kiipeilytaitojaan ns. Hochseilgartenissa, jossa kiipeilyrata on rakennettu puiden latvojen väliin. Hurjapäitä vetää puoleensa canyoning tai rafting. Golfattavaakin riittää juuri sopivasti. Vain kymmenen minuuttia Savisalon pihasta sijaitseva Dachsteinin kenttä on kuin koru laakson keskellä. Radstasdtin kentälle ajaa kahdessakymmenessä minuutissa ja vain hitusen enemmän aikaa vierähtää auton ratissa kun suuntaa kohden itää ja Schloss Pichlarnia tai Lienzenin kenttää. Kenttiä riittää yllin kyllin myös hivenen kauempana. Päiväretki esimerkiksi Zell Am Seehen luonnistuu mutkattomasti. Aamuvirkku pelaa vaikka Zellin molemmat kentät ja ehtii vielä illalliselle Ramsauhin.  Dachstein Tauern Golf & Country Club Dachsteinin vuoren juurella, kuuluisan Schladmingin alppikylän vieressä, laakson pohjalla sijaitseva Berharnd Langerin suunnittelema kenttä on kuin koru. Lyhyehkö, mutta huippuunsa viritetty kenttä on kerrassaan mainio lomakenttä. Se sopii keskitasoillekin pelaajille erinomaisesti. Kenttä mainostaa kuuluvansa Itävallan parhaiden joukkoon, ja sinne se varmasti kuuluukin kuntonsa ja visuaalisen ilmeensä puolesta. Kilpapelaajille kenttä on tosin liian lyhyt, mutta se tekee siitä keskitason pelaajille entistä nautittavamman. Lyhytlyöntinenkin pääsee nauttimaan ohuessa alppi-ilmassa onnistumisista loistokkaassa ympäristössä. Kentällä on mittaa miesten takatiiltä vain 5695 metriä ja useat par neloset muistuttavat mitaltaan kotimaisten kenttiemme vastaavia. Heti avausväli, 285 metrinen nelonen, tarjoaa pitkälyöntisille mahdollisuuden sivaltaa pallo jopa viheriölle asti. Par kolmoset ovat mielenpainuvia. Lähes kaikki kolmoset lyödään vesiesteen yli. Dachsteinin kenttä on kokenut viitoista vuotuisen historiansa aikana suuria mullistuksia. Kenttää myös viilataan jatkuvasti paremmaksi ja tulevista pienistä parannuksista kerrotaan vieraille auliisti. Suurimmat muutokset koettiin kuitenkin luonnonvoimien toimesta elokuussa 2002. Kentän sivuitse virtaava Enn -joki tulvi rankkasateiden jälkeen rajusti yli äyräidensä haudaten suuren osan kentästä alleen. Hochwasser tai "Jahrhubdertflut" eli vuosisadan tuhotulva ei kenttää kuitenkaan pilannut. Tarvittiin toki 3000 talkootyötuntia, jotta 5000 kuutiota liejua saatiin poistettua väyliltä. Bunkkereihin jouduttiin ajamaan myös 450 tonnia uutta hiekkaa. Työt venyivät seuraavalle kesälle, mutta avauduttuaan kenttä oli entistä ehompi. Samana vuonna kenttä äänestettiin Itävallan neljänneksi parhaimmaksi. Muutoksen tuulet ovat puhallelleet kentällä tämänkin jälkeen. Pieniä uudistuksia tehdään aina vuosittain. Korua, tai Dachsteinin timanttia, hiotaan jatkuvasti entistä säihkyvämmäksi, lupaa kentän johtaja Rudi Horn. Tuhotulvakaan ei enää pääse kentän kimppuun tulevaisuudessa. Vastaisuuden varalle kentän ja joen väliin rakennettiin kaksi kilometriä pitkä suojavalli. Radstadt Ramsausta parikymmentä kilometriä länteen sijaitseva Radstadtin kenttä on helppo löytää, kiitos erinomaisten opasteiden. Golfplatz -tienviitta nököttää päätienvarrella yhtä suurena kylttinä kuin kaikki mutkin liikennemerkit. Kentän "klubitalona" toimii paikallinen keskisuuri sporthotelli, joten muiden kenttien idyllisyyttä ei tällä osin kohdata. Suuret harjoittelualueet ja harjoittelukäyttöön valjastettu yhdeksänreikäinen pikkukenttä kertovat, että kyseessä on aktiivisesti opetustoimintaa ja kursseja järjestävä paikka. Itse Radstadtin kenttä alkaa varsin tasaisena, mutta alku on pelkkää silmänlumetta. Jo ulosmenon puoliväli antaa viitteitä siitä, mitä tuleman pitää kierroksen lopussa. Puiden erottamat väylät kiemurtelevat vierekkäin ylösalas ja edestakaisin pitkin "loivia" alppirinteiden loppulaskuja. Onneksi ulosmeno pelataan tasaisemmassa maastossa, sillä kun kymppiväylältä alkava kipuaminen lopulta pääsee vauhtiin, imee vuoristoon nouseva kenttä varsinkin helteisenä päivänä pelaajista mehut. Siinä missä Dachstein jäi mieleen koruna, jää Radstadt muistiin pitkistä, loivasti alamäkeen taipuvista nelosistaan yhtä hyvin kuin uuvuttavista, ylämäkeen pelattavista väylistään. Sokerina pohjalla on kuitenkin pitkän ylämäki par vitosen jälkeen kipuaminen golfgondolin kyytiin, joka kuljettaa pelaajat ja bägit hissilinjaa pitkin ylös vuoristoon seuraavalle lyöntipaikalle. Pari seuraavaa väylää lasketellaan sitten kieli keskellä suuta mahtavista maisemista nauttien jyrkkään alamäkeen. Lähes neljäsataametrisellä par nelosella on kiva seurata pallon lähes loputtoman tuntuista lentoa, sillä 994 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevan aloituslyöntipaikan ja viheriön välillä on vertikaalista korkeuseroa peräti 82 metriä! Golfclub Zell Am See Kaprun Tämänkertainen päiväretkikohteemme vei meidät Europa Sportregionin upeisiin maisemiin. Kenttäkokonaisuus koostuu kahdesta mitä mainioimmasta kentästä. Perinteinen kilpakenttä Schmittenhöhe ja klubikenttänä paremmin tunnettu Kitzsteinhorn tarjoavat kumpikin erinomaiset puitteet golfista nauttimiseen. Schmittenhöhe on kaksikosta pidempi valkoisilta pelattuna, mutta nuorempi veli Kitzsteinhorn on kuitenkin mielestäni vaativampi. Kizzillä on tarjolla vain yhdet aloituslyöntipaikat sekä miehille että naisille, mutta kentällä riittää pituutta, sillä pitkät par neloset venyttävät sen klubitiiltä yli kuuteentuhanteen metriin. Upeasti viimeistelty ympäristö ja aika ajoin vaativat jatkolyönnit kohden viheriöitä jäivät erityisesti mieleen, samoin kuin aloituslyöntipaikkojen edessä huojuvat yli miehen mittaiset kaislikot. Katse hakeutuu kierroksen aikana myös väistämättä vaivihkaa ihailemaan Kaprunin auringonpaisteessa kimaltelevaa jäätikköä. Oman pikantin lisänsä kierrokseen komeilla Zellin kentillä tuo kentän vieressä sijaitseva vilkas pienlentokonekenttä. Lähestymislentoharjoituksia tekevät koneet pörräävät tyhjäkäynnillä lähes aavemaisen äänettömästi loppuliussaan tuon tuosta lähes kosketusetäisyydellä golfkenttien yli. Itävalta - erinomainen vaihtoehto Golfloma Itävallassa tarjoaa monipuoliset puitteet onnistuneelle lomalle. Alppien kesät ovat viime vuosina hellineet matkailijoita. Kulunut kesä muistetaan viileän kevään jälkeen erityisen aurinkoisena ja elohopea kipusi laaksoissa sijaitsevilla golfkentillä jo kesäkuun alussa lähelle kolmeakymmentä astetta. Öisin Alpit pitävät huolen siitä, että vehreyttä riittää. Aamukaste on täällä tuttu ilmiö kuumimpien kesäkuukausienkin aikana. Vehreys ja luonnon rehevyys yhdistettynä mahtaviin maisemiin houkuttelee golfarinkin samoilemaan vuorten rinteille kierroksen jälkeen. Dachsteinin alueelle majoittuva golfari kärsii suorastaan runsauden pulasta. Kaikkea kivaa kun ei ehdi millään mahduttamaan yhteen lomaviikkoon. Mitä se maksaa ja miten sinne pääsee? Golfloma Itävallassa ei tule kalliiksi. Kesähintaiset tarjouslennot Muncheniin + autonvuokraus ja viikon majoitus maksoivat nelihenkiseltä peliseurueeltamme 570,- / hlö kaikkine kuluineen. Greenfeet määräävät lopullisesti matkan hinnan. Matkalla Munchenistä Itävaltaan kannattaa muuten vierailla erään tunnetun saksalaisen urheiluvaatevalmistajan tehtaan Outlet -myymälässä aivan Saksan ja Itävallan rajan tuntumassa. Adidas Outletistä Bad Reichenallin liittymän kohdalla saattaa löytyä mukaan kerralla kaikki tuliaiset yhdestä ja samasta paikasta. Suosittelemme. www.landhaussavisalo.com www.europasportregion.at/golf www.radstadgolf.at www.schladming-golf.at Teksti ja kuvat: Ilkka Varmavuo Caddie Magazine 4/2006