|
|
|
Slovenia yllättää eurooppalaisuudellaan. Varmasti paljon on tehty ja parannettu nimenomaan tätä kevättä silmäillen, liittyihän maa 9 muun maan kanssa Euroopan Unioniin toukokuun ensimmäisenä päivänä.
EU on Slovenialle jättipotti ennen muuta siksi, että rajojen avauduttua turistit löytävät entistä helpommin tiensä maahan. Tällä hetkellä turismiin panostetaankin enemmän kuin koskaan. Slovenian mahdollisuuksista kertovat mainokset pyörivät ainakin viiden muun Euroopan maan tv-kanavilla ja lisäksi Slovenia tekee ahkerasti esittäytymispyrähdyksiä naapurimaihin. Mainittavaa on myös sloveenien ystävällisyys ja ennen muuta erinomainen englanninkielentaito, joka on omiaan parantamaan mainetta matkailukohteena.
Tuskin kuitenkaan kaikki on tapahtunut Euroopan Unionin myötä, vaan pikemminkin vuonna 1991 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen. Maa näyttää karistaneen vauhdilla entisen Jugoslavian aikaiset rasitteet ja keskittyneen pelkästään olemaan osa kehittyvää Eurooppaa. Maan talous on kunnossa, siitä kielii muun muassa loistokuntoinen maantieverkosto. Lisäksi historiallisten kaupunkien ylläpitoon, saneeraukseen ja siistiyteen on panostettu - on hatunnoston arvoinen suoritus, jos löydät jostain keskeisimmiltä alueilta epäsiistiyttä tai rappeutuneisuutta.
Juhlallista nähtävää
Kuten tämän jutun alussa todettiin, Slovenia tarjoaa jokaiselle jotakin. Kulttuurin ystävät viehättyvät maan vanhimmasta tunnetusta kaupungista, Ptujsta. Viehättävä Ljubljana tarjoaa sekä nykyaikaisen ja modernin ostoskaupungin että mahtipontisia barokkikirkkoja, kauniin vanhan kaupungin ravintoloineen. Hieman etelämmäksi jos jaksaa piipahtaa edessä ovat mahtavat Postojnan tippukiviluolat, venetsialaistyyppinen Portoroz sekä entinen merirosvojen piilopaikka Piran. Viehättävää, vai mitä?
Slovenian turismin helmenä voi pitää tänä vuonna 1000 vuotta täyttävää Bledin kaupunkia. Tyrmäävän kauniissa vuoristomaisemassa sijaitseva viiden tuhannen asukkaan kaupunki täyttää monien toiveet. On puhdasta alppi-ilmaa, järvi, jossa on muuten Slovenian ainoa saari, täydellinen golfkenttä, viiden tähden kylpylä ja vaikka mitä. Ja mikä parasta, Ljubljanan lentokentältä matkaa Blediin on vain 20 km, Klagenfurtista 90 km ja Munchenistäkin autolla ajaa Blediin neljässä tunnissa.
Bled sijaitsee aivan Triglavin luonnonpuiston kupeessa ja näin myös vaellusmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Jo Bledissä pääsee tutustumaan Vintgarin solaan, jonka kokee parhaiten puusiltoja kipuamalla. Siltojen alla virtaa huimaa vauhtia koski - vesi on turkoosinvihreää ja taimenet näkee paljain silmin.
Ryhmä, jolle Blediä ei ehkä kannata suositella, ovat parikymppiset bileintoiset nuoret. Mikäli on vuokra-auto ja golf kiinnostaa, hätä ei ole suuri, mutta jos etsii aktiivista yöelämää, kannattaa ottaa majapaikaksi Ljubljana tai Portoroz.
Golf huimassa kasvussa
Slovenialaisen golfin voi sanoa alkaneen juuri Bledistä. Golf Club Bled perustettiin 1937, kaupungissa työskennelleiden diplomaattien toivosta ja olihan paikkakunnalla muun muassa Jugoslavian silloisen kuninkaan kesäasunto.
Alkuperäinen, Donald Harradinen suunnittelema kenttä, kattoi 60 hehtaaria. Epävakaiden toisen maailmansodan vuosien jälkeen kenttä rakennettiin uudelleen nykyiseen muotoonsa ja avattiin vuonna 1972. Bledin golfklubi perustetiin kahta vuotta myöhemmin. Tästä alkoikin golfin kokonaisvaltainen nousu, klubi Ljubljanaan perustettiin pari vuotta myöhemmin.
Vuonna 1985 Sloveniasta tuli ikään kuin kansainvälisen golfperheen jäsen, kun se liittyi Euroopan golfliittoon. Tämän jälkeen golf on vain jatkanut kasvuaan, nykyisin maassa on rekisteröityneitä jäseniä noin 3 000. Suurista kilpailuista kannattaa varmasti mainita Wolrd Ladies Championship ja European Team Championships for Boys. Slovienan Open on ollut kolmena perättäisenä vuonna yksi Euroopan haastekiertueen turnauksista.
Slopet puuttuvat
Ensimmäinen ja ehkä mielenkiintoisinkin asia itse pelaamisessa on se, että Sloveniassa ei toistaiseksi ole käytössä minkäänlaista slope-taulukkoa. Eli pelitasoituksesi on aina oma tasoituksesi. Kentillä on tosin jo ratingit tehty, mutta niiden käyttöönotosta ei ole vielä lopullista päätöstä. Kenttien vaikeuden huomioiden, toivottavasti slopetaulukko ilmestyy piakkoin ykköstiin viereen.
Muuten pelaamiskäytäntö on hyvin suomalainen ja siksi helppo omaksua. Pelimaksu hoidetaan perinteisesti maksamalla greenfee ennen kierrosta, tasoituskorttia ei jostain syystä kysytty yhdelläkään kentällä. Huomionarvoista on sekin, että yhtään paikallista pelaajaa en nähnyt missään vuokrakärryillä. Vaikutti pikemminkin siltä, että moottoroiduista kärryistä onkin tullut maassa lähes taiteenlaji. Vuokrakärryjen hinnat siksi ehkä melko korkeat, noin 4 euroa/laina. Toisaalta arkipäivien greenfeet pyörivät 40 euron hujakoilla, mikä taas on Euroopan yleisen hintahaitarin mukaan edullinen taso.
Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä seikkana voi vielä mainita maassa jotakuinkin pelaavat kansalaisuudet. Kentillä näet kuulet pääosin sloveniaa, saksaa, englantia ja ruotsia. Suomea todennäköisesti puhut vain sinä ja pelikaverisi. Siinä jo syy, miksi lähteä golfmatkalle Sloveniaan.
Teksti ja kuvat: Laura Ruohola
Caddie Magazine 3/2004
|
> Kentät
|
|
|
