Aluksi golf Egyptissä oli vain brittiläisten omaisuutta ja sitä pelasivat ainoastaan maassa asuneet upseerit ja heidän vieraansa. Egyptin silmäätekevien harrastus golfista tuli vasta 1950-luvulla. Tänä päivänä golfin suosion kasvusta kertoo maassa vuoden päivät ilmestynyt Golf in Egypt -lehti. Paikallisia pelimiehiä on Egyptissä noin 1200, vaikka heistäkin on vähintään puolet maassa asuvia ulkomaalaisia. Golf on kuitenkin aloittanut valloituksensa Sinuhen ja hänen uskollisen palvelijansa Kaptahin kotimaassa. Vaikka Egyptin ensimmäiset kentät rakennettiin pääkaupunkiin Kairoon, siirtyi golfturismin painopiste pian etelämmäksi. Etelä-Egyptin suositut turistikohteet eivät halunneet jäädä pääkaupungin paitsioon, vaan rakennuttivat nopealla tahdilla omat golfkenttänsä. Nykyisin Egyptissä on kaikkiaan 12 golfkenttää, ja lisää on rakenteilla. Huolimatta Lähi-idän välillä tulenarastakin tilanteesta, on Egypti onnistunut kääntämään turistivirrat jälleen kohti huikeita kulttuuriperintöjään ja kristallinkirkkaita rantavesiään. Vuosittain miljoonat turistit palavat halusta astua arkeologi Howard Carterin jalanjälkiä faarao Tutakhamonin hautaan tai sukeltaa ihastelemaan Punaisenmeren mykistävän kauniita koralleja. Ja voihan siinä sivussa myös pelata vähän golfiakin. Mutta pitkän historiansa, monumenttiensa, arkkitehtuurinsa ja kulttuuriantimiensa lisäksi Lissabon on kuitenkin myös golfkohde. Sen ympäristössä on yli tusinan verran kenttiä, joissa varmasti riittää kahlattavaa pidemmänkin loman ajaksi. Ja kun kenttien taso on hyvä ja greenfee-hinnat verraten edullisia, ei bägi selässä matkaavalla turistilla ole valittamista. Faaraoiden maa Tarinan mukaan ensin oli vain alkumeri, joka ympäröi alkukumpua. Kaiken takana oli kaikkivoipa Ra, auringon jumala, joka hallitsi Egyptiä aikojen alusta. Kun hän lausui Geb, alkumerestä kohosi maa, jonka ylle kaartui Nut, taivaanjumala. Hän nimesi Hapin ja näin syntyi Niili, jota myös Egyptin elämän antajaksi kutsutaan. Viimeiseksi hän loi miehen ja naisen. Tämän tehtyään Ra otti ihmisen muodon ja hänestä tuli Egyptin ensimmäinen faarao tuhansiksi rikkauden ja vaurauden vuosiksi. Näin kertovat tarinat, mutta varsinaisen Egyptin historian katsotaan alkavan vuodesta 2850 eKr., jolloin Menes yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin yhdeksi valtakunnaksi. Tuosta vuodesta alkaen Egyptin muinainen historia jaetaan dynastioiden mukaan. Varhaisinta kukoistuskautta kutsutaan vanhan valtakunnan ajaksi, jolloin pääkaupunki Memfiissä vaikuttivat voimakkaat hallitsijat, kuten Khefren ja Kheops. Egyptin varsinainen suuruudenaika koitti vuosina 1552 - 1070 eKr., jota kutsutaan uudeksi valtakunnaksi. Ajan mahtavimpia hallitsijoita olivat mm. Thutmosis III, Amenofis III ja IV sekä Ramses II. Uuden valtakunnan hallitsijoihin kuului myös Egyptin ainoa naispuolinen hallitsija, Hatshepsut. Hatshepsut hallitsi veljenpoikansa Thutmosis III:n holhoojana Egyptiä 20 vuoden ajan. Kun Thomosis III vihdoin sai vallan käsiinsä tädiltään, hän vihan vimmoissa tuhosi kaikkialta Hatshepsutin nimen. Myöhemmin Thomosis III:sta tuli Egyptin historian suurin valloittaja, joka alisti valtaansa Syyrian ja läntisen Aasian. Egyptin faarao oli itsevaltias hallitsijana, jonka palveluksessa oli erittäin kehittynyt virkamieskunta. Mahtava papisto vastasi henkisestä sivistyksestä, mutta uuden valtakunnan aikana papisto sai itselleen myös paljon poliittista valtaa. Tätä papiston ylivaltaa vastaan kävi taistelemaan Amenofis IV, joka myös tunnetaan nimellä Ekhnaton. Maailman historian kauneimpana naisena pidetty Neferti oli hänen vaimonsa, jonka kanssa Ekhnaton aloitti Atonin palvonnan. Ekhnatonia pidetäänkin ensimmäisenä monoteistisen uskonnon perustajana. Vuodesta 332 eKr. Aleksanteri Suuren marssittua Egyptiin alkaa kreikkalais-roomalainen aikakausi. Aleksanteri Suuri perusti Ptolemaiosten dynastian, jonka aikalaisista tunnetuin on Kleopatra; hän, joka kauneudellaan ja viekkaudellaan lumosi Caesarin ja Antoniuksen aikeenaan luoda itämainen suurvalta. Keisari Octavianus kuitenkin kukisti Kleopatran Aktion taistelussa, minkä jälkeen Egypti joutui roomalaisten vallan alaisuuteen. Mahtavien faaraoiden aika ei enää koskaan palannut. Teksti ja kuvat: Juha Taskinen Caddie Magazine 2/2004     > Kentät