Jos takavuosina selasi matkaesitteitä mielessään rentouttava ja laadukas golfloma, eivät Dubai tai Abu Dhabi osuneet etsijän silmään. Syy siihen, miksi nämä Persianlahden hiekka-aavikoille syntyneet kaupungit ovat vasta viime vuosina löytäneet tiensä golfareiden kartoille, on yksiselitteisesti öljy. Sen löytymisen myötä Arabiemiraattien liitosta on tullut yksi maailman rikkaimmista maista. Öljytaloudesta saatuja tuloja on alusta saakka ohjattu maan infra-struktuuriin, koulutukseen sekä terveydenhuoltoon. Myös matkailu kasvaa alueella voimakkaasti. Golfturismi onkin yksi kasvun kulmakivistä. Upeat ja hyvin hoidetut kentät hulppeine klubitaloineen ovat saaneet aikaan sen, että pienestä kalastaja-kylästä moderniksi, kansainvälisen kaupan keskukseksi kasva-nut Dubai sekä Arabiemiraattien pääkaupunki Abu Dhabi houkuttelevat tänä päivänä golfturisteja kuin kukat mehiläisiä. Suunta tulee tuskin lähivuosinakaan muuttumaan, sillä uusia kenttiä ilmestyy hiekkadyynien keskelle myös tulevaisuudessa. Siitä pitää huolen paikallinen raha sekä huippupelaajien halukkuus päästä golfin historiankirjoihin myös golfkenttien suunnittelijoina.

Historia

Vanhimmat merkit nykyisen Arabiemiraattien alueella olleesta asutuksesta ovat peräisin jo 2500-luvulta eKr. Tuolloin korkea-kulttuuri sai alkunsa maan eteläosassa Al Ainissa. Samalta ajalta peräsin olevia löydöksiä on tehty myös Abu Dhabin edustalla olevalta Umm al Naar-saarelta. Alueen kirjoitettu historia alkoi kuitenkin vasta islamilaisen ajan alussa 600-luvulla. Paimentolaisina elänyt beduiiniyhteiskunta alkoi jakaantua heimoyhteisöiksi, joista nykyiset emiirikunnat hiljal-leen kehittyivät. 1500-luvulla portugalilaiset miehittivät alueen ja vasta kauppamonopolin murruttua Arabiemiraateista tuli Iso-Britannian alusmaa vuosiksi 1820-1968.

1800-luvulla Arabiemiraattien alue tunnettiin paremmin Merirosvorannikon nimellä. Vuosisadan alusta Iso-Britannian vaikutus alueella kasvoi, sen valvoessa Intian valtamerellä ja Persianlahden alueella seilanneen kauppalaivastonsa turvallisuutta. Alueesta tuli brittien hallinnon alainen ns. Trucial States-sopimuksella. Saudi-Arabian valta niemimaalla kasvoi 1900-luvun alussa ja tämä aiheutti huolta alueesta kiinnostuneille eurooppalaisille sekä Turkin ottomaaneille. Maailmansotien välisenä aikana Britannian kiinnostuksen siirtyessä Egyptiin ja Irakiin, perustivat alueen arabimaat Arabivaltioiden liiton vuonna 1945. Tämän seurauksena Iso-Britannia alkoi vähitellen vetää joukkojaan maasta. Itsenäinen Arabiemiraattikuntien liitosta tuli vuonna 1971.


MODERNI AEL

Nykypäivän Arabiemiraattikuntien liitto koostuu seitsemästä valtiosta: Abu Dhabi, Dubai, Ajman, Fujairah, Ras al Khaimah, Sharjah ja Umm al Qaiwain. Jokaisella näistä valtioista on laaja itsehallinto. Suomen kaltaista puoluejärjestelmää valtioilla ei kuitenkaan ole käytössä. Pohjoisessa ja idässä maa rajoittuu Omaniin ja Omaninlahteen, luoteessa Arabianlahteen ja etelässä Saudi-Arabiaan. Maa kuuluu maailman rikkaimpiin maihin, jonka vuoksi maassa ei ole tulo- eikä omaisuusveroa. Vesi ja sähkö ovat myös vahvasti subventoituja ja AEL:n kansalaisille ne ovat ilmaisia. Lähes ilmaisia maan kansalaisille ovat myös asuminen, koulutus ja terveydenhoito.

AEL:n asukkaista on arabeja hieman alle 50%. Muu osa väestöstä on Intiasta, Pakistanista, Iranista ja muualta Kaakkois-Aasiasta muuttaneita työntekijöitä. Väestön värikkyys näkyy myös kielissä. Vaikka arabia onkin pääkieli, puhutaan maassa myös urdua, hindiä, malajia ja englantia. Tästä syystä AEL:sta on tullut Persianlahden vapaamielisintä aluetta, jossa erilaiset kulttuurit ja uskomukset ovat sallittuja.


TALOUS

Ennen öljyn löytymistä vuonna 1962 Emiraattien talous perustui kalastukseen ja helmiin. Kaikki muuttui kuitenkin vuonna 1962 ensimmäisen Abu Dhabista löytyneen öljylähteen myötä. Öljy mullistikin koko talouden. Maalla on maailman kaikista tunnetuista öljyvaroista 10 %, joka valtaosaltaan saadaan Abu Dhabin alueelta. Vaikka maassa investoidaankin voimakkaasti myös muille aloille, tuo öljy kuitenkin edelleen peräti 80 % valtion kokonaistuloista. Vaikka vienti nojaakin pitkälle öljyyn, on vientisektoreita pyritty monipuolistamaan: korut, jalokivet, hevoset, alumiini ja erilaiset jalometallit ovat yhä useammin kotoisin AEL:n alueelta. Lisäksi myös turismiin, telekommunikaatioon ja ilmailuun on investoitu vahvasti. AEL on myös maailman viidenneksi suurin kaasun tuottaja. Hyvin suuri osa viennistä ja tuonnista on jälleenvientiä, jonka keskuksena toimii Dubai.


AEL on investoinut voimakkaasti ulkomaille ja maan pääomatulot vastaavatkin jo vuotuisia öljytuloja. Tämä mahdollistaa myös runsaan kehitysavun, jota Arabiemiraatit antavat erityisesti islamilaisiin maihin. Pohjoisten, öljyttömien emiraattien elinkeinot ovat edelleen kalastus, maanviljelys sekä kevyt teollisuus.


KOTKA ON LASKEUTUNUT

Arabiemiraatit houkuttelevat turisteja ympäri maailmaa yhä enenevässä määrin. Yksi turismin kasvun kulmakivistä on ehdottomasti golf. Alueen varma sää, erinomaisessa kunnossa olevat maailmanluokan kentät loistokkaine klubeineen houkuttelevat pelaajia ympäri maailman. Tällä hetkellä Emiraateissa on jo yhdeksän täysimittaista kenttää sekä yksi yhdeksänreikäinen luomus.


Tällä hetkellä käynnissä on 12 uutta kenttähanketta ja lisää on suunnitteilla. Maassa tähdätäänkin tosissaan golfmatkakohteiden terävimpään kärkeen. Arabiemiraatit ovat hyvää vahtia nousemassa golfmatkakohteiden ehdottomaan eliittiin. Tästä hyvänä osoituksena on Dubain valinta jo pari vuotta sitten kymmenen maailman parhaan golfkohteen joukkoon. Valinnan teki tuolloin kansainvälinen golfmatkajärjestäjien järjestö, IAGTO.


Suurin osa jo olemassa olevista kentistä sijoittuu Dubain ympäristöön, mutta viheriöt valtaavat aavikoita myös Dubain ulkopuolella. Pohjoisin niistä on juuri Ras Al Khaimahin emiraatissa avattu Tower Links. Kaksi kentistä sijaitsee Emiraatin pääkaupungissa, Abu Dhabissa. Runsaan parin tunnin ajomatkan päässä Dubaista etelään sijaitseva Abu Dhabi kätkee siipiensä suojiin vielä monelle suomalaisgolfarillekin tuntemattoman golfkeitaan. Vaikka tämä kahden kentän kokonaisuus onkin avattu kokonaisuudessaan jo vuonna 1998, on se jäänyt tähän asti suomalaisilta matkanjärjestäjiltä melko lailla huomioitta. Nyt Abu Dhabi on ainakin Aurinkomatkojen ohjelmassa, joten suomalaisetkin pääsevät osallisiksi Dubain naapuriemiraatin golfnautinnoista golfnautinnoista.


ABU DHABI GOLF COURSE BY SHERATON

Tämän vuonna 2001 Senioreiden Euroopan Touriakin isännöineen Abu Dhabin Coursen molemmat kentät on suunnitellut sveitsiläissyntyinen Peter Harradine. Hänen kynästään on lähtöisin myös muita tunnettuja kenttiä, kuten esimerkiksi Qatar Mastersin näyttämönä tutuksi tullut Doha Golf Club Qatarissa. Reilun 160 hehtaarin alueelle rakennettu 36-reikäinen Abu Dhabi Golf Course sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Kenttä on valtion omistama, kuten suurin osa Emiraattien kentistä, mutta sen markkinoinnista vastaa kansainvälinen Sheraton-hotelliketju.


Kenttien rakentaminen alkoi jo vuonna 1992, mutta vasta 1998 molemmat olivat valmiit vastaanottamaan pelaajat. " Vaikka kumpikin kenttä avattiin samana vuonna, oli National kuitenkin suunnittelun lähtökohtana," kertoo kentän golftoiminnosta vastaava Alan Johnson. Lontoosta kotoisin olevan ja itsekin aikoinaan golfia ammatikseen pelanneen Johnsonin tie Abu Dhabiin, hiekkadyynien keskelle sai alkunsa kentällä pidetystä Pro-Am tapahtumasta. "Tulin
tänne pelaamaan Pro-Amia ja kotiin palatessani minulla olikin työpaikka tuliaisina," muistelee mainiosti Emiraateissa viihtyvä Alan reilun vuoden takaisia tapahtumia.


"Golf on saanut täällä Emiraateissa Dubai Dessert Classicin myötä paljon positiivista julkisuutta ja se nostaa vahvasti päätään myös paikallisten keskuudessa," kertoo Alan. Abu Dhabissa valtaosa klubin jäsenistä on kuitenkin vielä maassa asuvia ulkomaalaisia. Japanilaiset, kanadalaiset sekä englantilaiset muodostavatkin suurimmat ryhmät reilun 350 jäsenen joukosta. Kaikkiaan klubilla on jäseniä lähes 20 eri maasta. Koska kentän omistaa valtio, ei osakkeita ole myynnissä. Kausimaksu on lähes 3 800 euroa, mutta se pitää sisällään golfin lisäksi mahdollisuuden hyödyntää myös klubin muut fasiliteetit. Ne ovatkin Abu Dhabissa varmasti riittävät, sillä siipensä levittävän haukan muotoinen klubitalo kätkee sisäänsä kylpylän, uima-altaat, squash- ja tenniskentät. Henkilökuntaa häärii pelkästään kentällä lähes 50 ja oheispalveluineen kaikkiaan lähes 230 ihmistä.


NATIONAL COURSE

Kentistä National on klubin ehdoton päänäyttämö. Tämä 5714 metrinen kaunokainen lähtee liikkeelle haukan valvovien silmien alta lempeällä, hieman oikealle taipuvalla par nelosella. Siitä huolimatta, että väylän oikealla sivustalla kimmelteleekin yksi seitsemästä kentän tekojärvestä, ei tervetulotoivotus ole kohtuuton. Kentän kaunista avausväylää seuraa toinen toistaan upeampia ja kaikentasoisille pelaajille haasteita tarjoavia väyliä. National on pikkuveljeään näyttävämpi ja avauksille on pääsääntöisesti tilaa. Väylien ja greenien erinomainen kunto jaksaa ihmetyttää, sillä ei ole kovinkaan kauaa, kun kentän paikalla ei kasvanut muuta kuin hiekkaa. "Kenttiä kastellaan non stoppina ympäri vuoden, sillä käytännöllisesti katsoen jokainen kasvi tarvitsee täällä oman kastelujärjestelmänsä. Vettä pumpataan kentille alueella olevista järvistä yhteensä pari miljoonaa gallonaa joka päivä," kertoo Johnson. National on kenttä, joka vaati kesyttäjältään pitkiä ja suoria avauksia, sillä yltääkseen jatkolyönnillä viheriölle, on muutamilla väylillä epäonnistuneen draivin jälkeen syytä kaivaa bägistään pitkää rautaa tai etsiskellä käteen sopivaa hybridiä. Muita Nationalin tunnusmerkkejä ovat kookkaat ja kumpuilevat viheriöt, jotka ovat usein myös korotettuja.


Ennen siirtymistä takalenkille, poiketaan jälleen haukansiipien suojassa. Takalenkki käynnistyy kapealla 500 metrisellä viitosella, joka viimeistään kaksitasogriinillään antaa vastuksensa myös pelimiehille. Jälkimmäiset yhdeksän reikää etenevät hiekkadyynien keskellä hyvin päättäväisesti ja tarjoileepa takalenkki vielä kentän pisimmän nelosen, 434 metrisen väylän numero 14.

GARDEN COURSE

Huomattavasti Nationalia lyhempi, 5119 metrinen Garden, tarjoaa yhdistelmän kauniita ja haastavia väyliä. Osan väylistä erottaa toisistaan vesivarastoina käytettävät järvet, osan taas hiekkaiset Saharaa muistuttavat kaistaleet. Vaikka väylät ovat kapeampia, on Garden kuitenkin lyhemmän mittansa myötä kentistä hieman helpompi. Jos Garden on lomaviikon ohjelmassa useammin kuin kerran, kannattaa ehdottomasti harkita sen pelaamista myös takatiiltä. Varsinkin kentän ensimmäiset yhdeksän reikää ovat vaihtelevia ja tarjoavat nautittavaa golfia myös vähemmän lajia harrastaneelle. Garden Cource tarjoaa pelaajalle lisäksi vielä jotain sellaista, mihin harva kenttä pystyy; nimittäin yögolfia. Sen mahdollistaa valaistu takaysi. "Monet jäsenemme aloittavat kierroksensa vasta iltapäivällä ja pelaavat jälkimmäiset yhdeksän reikää lamppujen loisteessa," kertoo Alan paikallisen "valopallon" suosiosta. "Järjestämme siellä viikoittain myös kilpailuja," hän jatkaa. Vaikka pallon lyömistä lamppujen loisteessa ei aivan normaaliin golfiin voikaan verrata, on se kuitenkin kokemisen arvoinen elämys.

DUBAI DESSERT CLASSIC

Huomattavasti Nationalia lyhempi, 5119 metrinen Garden, tarjoaa yhdistelmän kauniita ja haastavia väyliä. Osan väylistä erottaa toisistaan vesivarastoina käytettävät järvet, osan taas hiekkaiset Saharaa muistuttavat kaistaleet. Vaikka väylät ovat kapeampia, on Garden kuitenkin lyhemmän mittansa myötä kentistä hieman helpompi. Jos Garden on lomaviikon ohjelmassa useammin kuin kerran, kannattaa ehdottomasti harkita sen pelaamista myös takatiiltä. Varsinkin kentän ensimmäiset yhdeksän reikää ovat vaihtelevia ja tarjoavat nautittavaa golfia myös vähemmän lajia harrastaneelle. Garden Cource tarjoaa pelaajalle lisäksi vielä jotain sellaista, mihin harva kenttä pystyy; nimittäin yögolfia. Sen mahdollistaa valaistu takaysi. "Monet jäsenemme aloittavat kierroksensa vasta iltapäivällä ja pelaavat jälkimmäiset yhdeksän reikää lamppujen loisteessa," kertoo Alan paikallisen "valopallon" suosiosta. "Järjestämme siellä viikoittain myös kilpailuja," hän jatkaa. Vaikka pallon lyömistä lamppujen loisteessa ei aivan normaaliin golfiin voikaan verrata, on se kuitenkin kokemisen arvoinen elämys.

www.adgolfsheraton.com
www.dubaidesertclassic.com
www.aurinkomatkat.fi
www.finnmatkat.fi



Teksti ja kuvat: Juha Taskinen
Caddie Magazine 1/2005